Taso 4: Loppuhyödyn­saaja tavoitetaan välillisen kohderyhmän kautta


Etusivu / Artikkelit / Taso 4: Loppuhyödyn­saaja tavoitetaan välillisen kohderyhmän kautta

Järjestöjen välillistä kohderyhmää ovat esimerkiksi ammattilaiset, vapaaehtoiset, muut järjestöt sekä oma yhdistyskenttä. Välilliseen kohderyhmään suuntautuvalla toiminnalla pyritään siihen, että loppuhyödynsaaja hyötyy toiminnasta välillisen kohderyhmän kautta. Kun toiminnan kohteena on välillinen kohderyhmä, olennaista on rajaaminen. Arviointitarkastelua varten arvioitavan kokonaisuuden on oltava selkeä ja kirkkaana, mitä muutosta kyetään tarkastelemaan suoraan.

Perustelut välillisen toiminnan tarpeelle

Tarve välilliselle toiminnalle on tärkeä perustella. Kun kyseessä on välillinen toiminta, tarvekuvauksessa on mahdollista kuvata loppuhyödynsaajan tarve, mutta myös välillisen kohderyhmän tarve. Ymmärryksen lisäämiseksi saattaa olla hyödyllistä tarkastella molempia.

Tarpeena voisi olla se, että vanhenevan väestön kotona asumista tuettaisiin mahdollisimman pitkään esimerkiksi asuinympäristön yhteisöllisyyttä ja osallisuutta mahdollistavia palveluita lisäämällä. Aiemmat tutkimukset voisivat viestiä, että paikallisten yhdistysten vapaaehtoisten järjestämä hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta lisää ikäihmisten voimavaroja, mielen virkeyttä ja ikäihmiset pitävät kohtaamisia arvokkaina.

Erään järjestön vapaaehtoisille tehdyn selvityksen mukaan vapaaehtoisten aktiivisuus on kuitenkin merkittävästi vähentymässä. Syiksi on todettu muun muassa, että vapaaehtoisen oma jaksaminen on koetuksella, he kokevat tarvetta päivittää osaamistaan ja heillä on kokemus, että ikäihmiset tarvitsisivat enemmän tukea, mitä vapaaehtoiset kokevat voivansa heille tarjota. Tämän vuoksi välillisenä toimintana vapaaehtoisreservin säilyttämiseksi halutaan panostaa vapaaehtoisen hyvinvointiin ja heille tarjotaan tukea ja ohjausta sekä järjestetään virkistyspäiviä. Näin yhä useampi ikäihminen, joka on kokenut vapaaehtoisten järjestämän toiminnan merkityksen tärkeäksi osallisuutta vahvistavaksi arjen kohtaamiseksi, voisi jatkossakin saada merkityksellistä hyvinvointia edistäviä kokemuksia.

Tavoitteen rajaus välilliseen kohderyhmään

Toiminnan suuntautuessa välilliselle kohderyhmälle, tulisi selkeyden vuoksi tavoite rajata koskemaan vain välillistä kohderyhmää, jonka asiaintilaan halutaan vaikuttaa. Toisinaan tavoitteeseen näkee kuitenkin liitettävän paitsi loppuhyödynsaajaa koskevan tavoitteen joskus myös päämäärän. Halu yhdistää eri kohderyhmiin liittyviä tavoitteita, nousee oletettavasti tarpeesta tehdä paremmin näkyväksi välillisen toiminnan hyöty loppuhyödynsaajaan. Tavoitteessa näkyy tällöin monesti sanoja myötä, vuorostaan, jotta.

Loppuhyödynsaajaa koskevaa tavoitetta ei tulisi kuitenkaan yhdistää välillistä kohderyhmää koskevaan tavoitteeseen. Ja vaikka välillisen kohderyhmän kautta päästäisiinkin käsiksi myös loppuhyödynsaajaan, tälle kohderyhmälle pitäisi asettaa kokonaan oma tavoite ja luoda oma vaikutusketjunsa. Edellisen esimerkin mukaan välillisen toiminnan tavoite voisi olla seuraava: Vapaaehtoisten motivoituneisuus säilyy ja he jaksavat tehtävässään.

Tiedonkeruussa huomio siihen mitä voi mitata ja tuloksena viestiä

Kun tavoitteen on rajannut, jää arvioinnin alue koskemaan selkeästi välillistä toimintaa. Tiedonkeruun avulla selvitetään, miten välilliseen kohderyhmään liittyvässä tavoitteessa on edetty tai missä laajuudessa tavoite on saavutettu. Eli vaikka toiminnan on tarkoitus hyödyttää välillisesti myös loppuhyödynsaajaa, tiedonkeruun ei tarvitse ulottua loppuhyödynsaajaa koskevaan muutokseen. Usein tietoa ei edes päästä keräämään loppuhyödynsaajalta asti.

Tuloksena kuvataan, miten välillistä kohderyhmää koskeva tavoite toteutui eli mikä on toiminnan välillinen hyöty. Jos välillistä kohderyhmää koskeva tavoite saavutetaan, se antaa suuntaa sille oletukselle, että myös varsinainen loppuhyödynsaaja hyötyy toiminnasta. Toki on tärkeää seurata, että omalla välillisellä toiminnalla on pidemmälle kantautuvaa hyötyä, vaikka sitä ei oman välilliseen toimintaan rajautuvassa vaikutusketjussa kuvatakaan.

Edellisessä esimerkissä tietoa voitaisiin kerätä vapaaehtoisilta esimerkiksi kerran vuodessa itse luodulla kyselylomakkeella yhteisen tapaamisen päätteeksi. Tuloksena voitaisiin vapaaehtoisten motivoineisuuden säilymistä kuvata esimerkiksi seuraavasti: Vapaaehtoisista x % kokee tekemänsä vapaaehtoistyön erittäin tai melko merkitykselliseksi. x % kokee oppivansa uutta vapaaehtoistoimijuudessaan. x % kokee voivansa erittäin hyvin vaikuttaa toimintaan, jota vapaaehtoisena tekee. Motivaatiota lisääviksi tekijöiksi avovastauksessa mainittiin… ja heikentäviksi tekijöiksi…

Samaansa tukea ja ohjausta vapaaehtoisista x % pitää erittäin tai melko tärkeänä jaksamista lisäävänä tekijänä ja vain x % kokee, ettei sillä ole vaikutusta omaan vapaaehtoistoimijuuteen. Vapaaehtoisten jaksamista koskevaa tulosta voitaisiin kuvata esimerkiksi näin: Vapaaehtoisista x % kokee tarvetta vähentää ja x % kokee voivansa lisätä, x % kokee vapaaehtoisena käytettävän ajan määrää. Avovastauksien perusteella….

Välillisen toiminnan hyöty yhteistyön rakentamisessa ja verkostotyössä

Jos välillinen toiminta on yhteistyön rakentamista tai verkostotyötä, useimmiten vaaditaan systeemistä ajattelutapaa, jolla yhdessä erilaisia ilmiöitä tarkastellaan ja kehitetään. Yhteistyötä tai verkostoa koordinoivan on tärkeä pystyä eritellen osoittamaan tuloksia itse yhteistyön tai verkoston arvosta ja näiden välillisestä hyödystä. Jos yhteistyötä tai kohtaamisia verkostoissa ei ole edes ollut, voi yhteistyö tai verkosto itsessään olla tulos. Useimmiten ne ovat kuitenkin toimintaa, joilla tavoitellaan esimerkiksi sitä, että yhteistyö/verkosto luo synergiaa toimijoiden välille tai mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen johonkin yhteiseen ongelmaan/ilmiöön tai tuo näkyvyyttä viestiä vaikuttavammin. Kun tämänkaltaisia hyötyä saa perusteltua, pystyy välillisen toiminnan tarpeen perustella paremmin.

Julkaistu 31.10.2023